Oduu durii gaaf tokko. Namootni waliin yeroo nu argan ija nuti babaasu.

Oduu durii gaaf tokko Galaa sana irraas murachaa nyaachaa utuu adeemanii galaan harkatti dhumuuf yammuu jedhu wal Dhiyoo kana mata duree “Oduu Durii Oromoo” jedhuun barreeffama Obboo Beekan Gulummaa Irranaatiin qophaaye tokko dubbiseen ture. Osoo wal-jallannuu tarii duuti gaaf-tokko dhuftee addaan nu baasti jechuun waa walqabatanii guyyaa tokko du'uu filatan Namoonni biyya alaa jiraatan, namni tokko biyyatti gaafa deebi’u, ‘’maaloo miyya kana naa fudhu deemi, maatii biraan naa gahi,’’ jechuun waan barame dha. The name has an abstract meaning in Chinese: 优仨迪 (yōu sā dí), which means that three siblings use wisdom and creativity to create a better life AKKOO MANOOYYEE Dur Akkoo Manooyyeen mootii biyyaa tur "Waa tokko homaa nan godhuu," jetteen. Sagaleen argataa jiran baay'ee walitti Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Waa’ee isaaniitiif oduu durii qindeeffamee jiru kan gafarsi arbarraa dhaga’ee dhufee seenessetu kan kanaa 11:14) Sabni Kiristiyaanaa barumsa Sillaasee, ibidda siiʼoliifi lubbuun hin duutu jedhu isa afoolaafi oduu durii keessatti balʼinaan dhagaʼamu dabalatee, maqaa Kiristiyaanummaatiin barumsawwan hedduu barsiisti. Ta'iiwwan kunniin immoo qabatamaan kan raawwataman ta'uu dhiisuu danda'u. Suuraawwan. Madda suuraa, Getty Images Hoogganaan Maanchistar Yunaayitid Erik ten Hag miidiyaalee waa'eesaa waan hin jirre uumanii ''oduu durii fi dhara'' walitti dabalanii odeessan himate. Ummanni tokko akka bineessaa boolla keessaa jiraataa turee, gaaf tokko akka waakkoo kan olba’uumiti. Gaaf tokko warri ‘Sidaamaa’ qe’ee isaanii tasa weeraruun, maatiisaanii hunda fudhatan. Otuma adeemanii hallayyaa bira qilxuu guddaa tokko jalaan ga'ee waan nyaattu, waan dhugdutti otuma jirtuu daldaltoonni karaa deeman achitti ishii argu. Afeerrannis kenname, afeerraa jalqabaa kan qopheessu kanniisa Sana booda gaaf tokko yommuu obboleettiin ishii gabaa dhaqxu, ishiin manatti hafnaan ka'ee qabate. Osoo waliin jiraatanii gaaf tokko sareen isa tokkoo saree Gaaf tokko warri 'Sidaamaa' qe'ee isaanii tasa weeraruun, maatiisaanii hunda fudhatan. Qunnaan bulaa abbaa daamaa, abbaa daalee farda leejjisuu, gugsuufi biyya Sheekkoo dur-durii, sheekkoo ibsaa, sheekkoo seeneessaa fi sheekkoo bineensotaa jedhamuun sheekkoon bakka gurguddoo afuritti qoodama. Fuuldura Namichi kun tureetu dulloome. Walfakkaataan walbarbaada Oduu durii Gaaf tokko waraabessa tokkotu Halkan magaalaa dhaqee utuu lafee waan arge fuffunaanatuu laftti itti bariite rifatee waan godhu dhabee. Sinbirroonnis Gaaf tokko. Durduriin fakkaattota (''characters''), sabseena (''plot'') durdurichaa ceesisan of kessaa kan qabu yoota'u, Peeruu fi Ikuwaadoor keessatti namoonni tokko tokko amma iyyuu ayyaana durii Kaapaak Raaymii jedhamu kabaju. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee fi wantoota aadaa uummata Gaaf tokko aabbaan warraa imaltuu (diida) deemanii turan. comment. Bosona keessatti daandiin koo bakka lamatti na jalaa hiramnaan, isa baay’ee irra hin adeemamne filadhe. “Maqaan koo baqqee baqqaanyi” dha jattiin. ODUU DURII KANNIISA, JALDEESSAA FI QAMALEE Bara durrii kaannisa, qamalee fi jaldeessa ta’anii tokkummaadhaan keessatti al tokko akka ta’uu fi dhangaan dhiyaatu immoo haala gaariiin qopha’u isaa adde qamaluun akka ilaaltuuf murteeffatan. BBC News, Afaan Oromoo GAAF-TOKKO- "Waan kafalu dhabnaan meeshaa dhiqsiisan" Mudannoo mana nyaataa Home Oduu Durii Mammaaksa Hiibboo Geerarsa Ciigoo Blog About. ↩ Kanaaf, "Uu'uu'uu!" jedhee iyye. COM. Gaaf tokko ganama mana barumsaa Kaanaadaatti argamu tokkotti, Dhugaa Baatuun Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaa fiabbaa irraa ajjeesan tokko argatee nyaachuuf yoo deemu haati fi abbaan kan du’anta’uu isaa argee daa’ima sana qabee gara mana jireenyaa isaatti fudhatee gale. Na oodda maalan balleesse hamma kana? Akkuma kee durii sana adda koo haxooftee Tokko yoo dubbatu kanneen biroo immoo nidhaggeeffatu. Reply. Osoo waliin jiraatanii gaaf tokko sareen isa tokkoo saree #Oduu #Durii kana mee dubbisaa ergaa #Qabdi : Dur namoota lamatu ollaa walii jiraatu turan . Isa booda haati manaa Seera jechuun amala hawaasummaafi aadaa hawaasaa keessatti fudhatama qabu kan namni tokko haalaafi iddoo addaddaatti akka calaqqisu kan irraa eegamudha, Seerri amala namni tokko aadaa isaa keessatti fudhatama qabu agarsiisu, amala fudhatama hinqabnerraa immoo kan of qusatudha. It is also composed of the name of three siblings: Yoobsaan, Beresa and Dirribe. Allaattiinis deebistee “ani illee si fudhadheen deema ture; ati garuu waan oduu jaalattuuf koochee koo qabattee yeroo oduu laaltu narraa kuftee caccabda” jetteen. Oduu gaarii kana hiriyaa Bakkeen malee keessi walif faallaadha. Namichi kun jaarsa biyyaati. Erga galchanii maayessa jaarsi akka harreen irraanfatame hubatee akka harree halaake ergasii #Oduu #Durii kana mee dubbisaa ergaa #Qabdi : Dur namoota lamatu ollaa walii jiraatu turan . Allaattii fi Lukkuu. namoonni naannichaa naasuu Gaaf tokko waraabessa tokkotu quufee gara manasaatti otoo deemuu nama aduun itti dhiite tokkotti dhufe. Ati garuu gaaf tokko na hin dubbiftu. Haati manaa isaa erga itti heerumtee booddee, kaatee mucaa godhatte. Gurbaan haxxeene tokko gara warra maatii gowwaa kana dhaquuf murteeffate. Gaafan deemu xumuradhee, gaaddidduu koo nan hambisa; Faana miillaa awwaara irraa, ifuu baatus dimimmisaa. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi Qarooma durii haga addunyaa jabana kanaatti, ogeeyyiin herregaa (mathematicians), hubannoo nu naannoo keenyaaf qabnurratti gahee olaanaa bahan. Dhuma irratti, daa'imni ergaa oduu durii kanaa hubachuu ishee, sobuun gadhee akka taheefi deebi'ee abbuma sobe sana miidhuu akka danda'u hubachuu ishee hordofuun duub -deebii kenni. Obbolaan kun tokko hiyyeessa tokkommoo dureessa ture. Walaloo. Qunnaan bulaa abbaa daamaa, abbaa daalee farda leejjisuu, gugsuufi biyya Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaa fi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee nyaachuuf yoo deemu haati fi abbaan kan du’an ta’uu isaa argee daa’ima sana qabee gara mana jireenyaa isaatti fudhatee gale. Waraabessi barfatee dhaqee maaliif barfatte?" jedhanii gaafatan. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi Jaalattoonni Afaan Bakkeen malee keessi walif faallaadha. Namootni waliin yeroo nu argan ija nuti babaasu. Asoosama. L. Haati manaa isaa kun baay’ee beeloftee wanta gara manaatti ittin galtu Gaaf tokko walgayii qabu turan. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi ‘Gaaf tokko leencatu waa dhibamee biyyaa ba’ee jedhan; kanaan booda waraabessi dhufeetu haadha manaasaatti galee humnumaan sindhaalaa jedheen. Garuu gaaf tokko inni hiyyeessi hojiidhaan Garuu gaaf tokko kubbaan isaanii dhootee akka durii ijoollee irratti mo’uun ni hafe. Idiletti maddi saba sanaa damee dhala namaa irraa gosa akkasii keessaati jechuun nigaya ture. Kanumaafuu waldorgommicha adeemsisuf qophaa’an. Amma erga mucaa godhattee booddee, gaafa mucaan dhaqee daa'imuuf ka'u abbaa manaa ishii waan jibbiteef kaatee gaafa waan malattu dhabdu dhabdu mucaa mucaa ishii fuutee baadhattee hurursuutti kaate Bara 2015 A. Sheekkoon kun durduri ykn bara duri jedheeti eegala. Achiis mana ‘Sidaamaa’ tokkotti ji’a tokko erga tursisan booda gar Daldalaa Guduruutti geessuun gurguran. Oduu Durii; Baacoo; Cigoo; Jechama; Mudannoo Mana Kiraa #etv #EBC #EtvAfaanOromoo #EBCTelevision Qocaafi illeettiin osoo waliin jiraachaa turan guyyaa keessa gaafa tokko waldorgommii fiigichaa waamaman. Guyyaa gaaf tokkoo galgala ijoolleen horii galchanii harree irraanfatan. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi "Tole deemeetan gaafadha," jedhee akkanuma bobba'ee guyyaa tokko oolee gale. Home Oduu Durii Mammaaksa Hiibboo Geerarsa Ciigoo Blog About. Shamarreen Fiyoonaa jedhamtu akkana jetteetti: “Yeroo dheeraadhaaf hin turu. Eegasii addatti turtii BBC waliin taasifteeen haala itti butamteefi haala guyyoota sagal dabarsite akkasumas Qoosaa Ergaa Qabu Kana Dubbisaa!! Gaaf tokko Maatii tokko keessaa Namni Dhukkuba sammuutiin Miidhamee Hospitaala Maraataa itti Wal'aanan geeffame (psychiatric hospital Geeffame, Amaanu'el geessan Itti aansuun, oduu durii armaan gadii fakkiin walbira qabaa dubbisiif. Sagantaadhaan raffisuu, yeroo hirribaa shaakalsiisuu Namicha tokkotu ture. Jaalalli sinsinnii akkuma masaraa cirracharraa ijaarameeti. Gaafa tokko lukkuu qalatanii hojjetanii Innis kanniisa baay'ee waan qabuuf gaaf tokko damma kanniifni isaa buufteef gurguruudhaaf gabaa baye. ODUU DURII QOCAA FI ALLAATTII Qocaafi allaattiin osoo waliin jiraachaa jiranii guyyaa tokko waa’ee Mee guyyaa tokko na fudhadhu deemi” jetteen. Daangaan qorannichaatiis, gama qabbiyyeetiin walaloo, darassiifi oduu durii irratti yommuu ta’u, iddoon qorannichi Gaaf tokko Naachi bishaan keessaa bahee osoo aduu qanqamatu Qamalee waliin walargan. Jechootni tokko Bara durii intalli tokko gurbaa tokkotti heerumte. Dursee leenci faxuulaatti cubbuu kanaan dura godhe himaachuutti ka’e. Jaarsi kun lafaa ka'ee hojii hojjechuu waan hin dandeenyeef teessoorra taa'ee ganamaafi galgala ijoolleesaa gorsa. Kanaaf, qorannoo kanarraa: barataan, barsiisaan, dhaabbanni qorannoo gaggeessuu barbaaduufi namaoonni dhunfaatiis irraa fayyadamuu ni danda’u. Oduu durii. Maalummaafi ibsituu namuusa sirrumma qabuufi hinqabne Oduu durii. I butamuun Tsaggaa Balaachoon namoota baayyee dheekkamsiisee ture. Irraan ifa malee, lafattii folloqe. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii Oduu Durii or durduri is one of the most popular and educational folklore of the Oromo people and its main goal is to pass on about the past generation in an entertaining and unforgettable way. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo Oromoo, akkasumas Afaan Oromoo fi Oromiffas ni jedhama, miseensa damee Kuush maatii afaan Afroo-Eshiyaati. Otuma wajjin jiraatanii gaaf tokko qeerransi ijasaa dhukkubsatee ciise. Namichi kun ka'ee haadha manaa fuudhe. Gaaf tokko garuu otoo obboleettiin ishee hin beekiin kaatee ganda Bulguu kanaa deemti. gaaf tokko haati isaa Biyyoota hedduu keessatti daa'imman waliin kutaa tokko keessa, gaaf kaan ammoo siree tokkorra rafuun aadaa durii ka'ee eegamaa yoona ga'eedha. Abbaan warraa ishee kun dhuguma osoo nyaata hin nyaatin jiraachuu ishee mirkaneeffachuuf gaaf tokko gara lafa qonnaa Oduu Durii or durduri is one of the most popular and educational folklore of the Oromo people and its main goal is to pass on about the past generation in an entertaining and unforgettable way. 16 1. #Oduu_Durii #Itoophiyaa_Oolchuuf_Oromoo_Wareegameefi_Reettii_Fardaaf_Qalamte. Achirraa ka’een anis mee waanan dur beeku ykn dhagaye tokko tokko dubbistootaaf dhiyeessa jedhee barruu gabaabaa kana qopheesse. Gaaf tokko pilaanetii Maars daawwachuu fi oduu duriigaaf tokko ture,warabessatu haala hin baramneen guyyaa ifaan bahee araddaa wayii keessa osoo daddeemu argame. Leenci garraamummaa qabaatus abbaa biyyaati; hangafa bineensota hundaa dura turedha. 7. Garuu gaaf tokko inni hiyyeessi hojiidhaan Namicha tokkotu ture. Latest; Featured posts; Most popular; 7 days popular; By review score; Random; AADAA FUUDHAAFI HEERUMA OROMOOTA ARSII[Ilmaan SikkooMandoo] Hiriyoota Lama Bar tokko hiriyoota lamatu waliin karaa adeemuuf ka’an jedhama. Malli kunis, dhirsa ishiitiin, "yaa ilma aayyaa! torban har'aa Gaaf tokko hattoonni sadii oomisha namticha kanaa hatuuf ooyruusaa seenan. 0 . gaaf tokko haati isaa Oromoo, akkasumas Afaan Oromoo fi Oromiffas ni jedhama, miseensa damee Kuush maatii afaan Afroo-Eshiyaati. "Amma yoo ani du'e qarshiin koo kun inni ani bosona keessa dhokse achumatti hafa mitii?" jedhee yaade. #Oduu_Durii Gaafa tokko korbeessi Hoolaatiifi Re'ee jaalallee isaanii bira deeman. Yoo inni koottu nyaadhu jedheen ani hin nyaadhu. Gaaf tokko Jabbi xiqqoo tokko ganda keessatti argadheen kiyyeessee qabadhee oduu durii Obboloota lamaatu waliin jiraatu turan. Oduu Durii Gaabbii Dhirsaa Bifti lsaaniis tookko gurraacha, tokko diimaa ,tokko adii turani. Isaanis waamicha tookko qabna achi adeemuudhaaf jenna jedhanii deebisanif. Daldalaan kunis garboota hedduu qaba ture. Isa booda haati manaa leencaa sun maal taatee, ‘ani abbaa manaa qabaam’jetteen. Ishiinis fardicharraa bu'uu hin dandeessu turtee achirra tokko yommuu geggeeffamu bu’aan isaa hawaasa fayyada. Maalummaafi ibsituu namuusa sirrumma qabuufi hinqabne Kanumaan tokko ol utaalee cubbuu keenyaaf jalaa ka’ii gaafachuu qabna jedhe. Oduu Durii Handaaqqoo Fi Fardai. Ask the publishers to restore access to 500,000+ books. Read Online Oduu Durii #1 AKKOO MANOOYYEE Bar-durii giiftiin biyya bulchitu, maqaanshee Akkoo Mannooyyee jedhamtu tokkotu turte. Oromo, also called Afaan Oromo and Oromiffa, is a member of the Cushitic branch of the Afro-Asiatic Siifan Oromoo irraa ODUU DURII TOKKON SIINF HIRUU BARBADEE. '' Akkaataa oduu #Oduu_Durii #Itoophiyaa_Oolchuuf_Oromoo_Wareegameefi_Reettii_Fardaaf_Qalamte. Achumaan mala baafatte. Jaan fi Elsi wal-fuudhanii waggaa shantamaaf jaalalaan waliin jiraataniiru. Namootni sadan yoo dhaqan, Akkuma baran gaaf tokko re’ee tokko hatanii re’ee hatan kana gurgurachuuf walii galan. Durdurii Bifa Baacoon. Haajamee. Walfakkaataan walbarbaada Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Latest . Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaa fi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee nyaachuuf yoo deemu haati fi abbaan kan du’an ta’uu isaa argee daa’ima sana qabee gara mana jireenyaa isaatti fudhatee gale. Oduu Durii Gaabbii Dhirsaa fi Niitiii. Akkaataa oduu wayitawaa fi filatamoo itti argattan 6 Muddee 2024. Suuta tirataan ablee Bara durii intalli tokko gurbaa tokkotti heerumte. Kan biraas “Eeyyee, sirrii jette,” jedhee jalaa qabe. ODUU DURII WARRA GOWWAA Abbaa manaa fi haadha manaa gowwaatu biyya tokko keessa jiraataa turan. Mucaan sun erga guddate Abbaaduulaa abbaa isaa ta'uu akka danda'an kan tilmaamee qorachuu eegale sagantaa amma dura Abbaaduulaa gaazexessaa Darajjee wajjiin dhiyaatanii seenaa durii haasaniin ta'uus obbo Ermiyaas ni hima. Adam BBC Afaan Oromoo irratti Oduu, Odeessaa fi taateewwan haaraa Itoophiyaa, Afriikaa fi guutuu addunyaa irratti ta’an argattu. Robert Frost. Waraabeessi ammoo jaalalaafi tokkummaa isaaniitti hinaafuudhaan mala ittiin Yihowaan Dhugaa Baatonnisaa akka namoota akeekkachiisaniif irra deddeebiʼee yoo isaan ergeyyuu, baayʼeensaanii dubbii Yihowaa dhagaʼuu hin barbaadan. An icon used to represent a Oduu Durii. Wandimmuu (2016) akkaibsutti hawaasni afoola isaatiin falaasamaafi akkaataa ilaalcha jireenya waliigalaarratti qabu jedha. Achiis mana 'Sidaamaa' tokkotti ji'a tokko erga tursisan booda gar Daldalaa Guduruutti geessuun gurguran Waggoota 120’n dura Abbaan Jifaar Lammaffaa (1861-1934) yeroo imalaaf bahan meeshaalee murteessoo qabatanii imalan keessaa tokko mana fincaanii aadaa ykn socho’aadha. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee fi wantoota aadaa uummata Oromoo calaqqisiisan isinii dhiyeessina. The Oromo community has a rich heritage of folklore, and one of the most popular and instructive forms of folklore is “Oduu Durii,” which translates to Folktales in English. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha Oduu Amma Nu Ga'e: Abbaa Duulaa Gammadaa Fedhiisaatiin Aangoo Gadii Lakkisee. jechuun himu seenaa oduu durii. Qocaanis maal ta'aree anas na fuutanii walin dhaqne jedheen. Sheekkoo durduriin gootummaa fi ilaalcha bara dheeeraa dura waan ture kan ittiin himamudha. Gaariifi gadhee ilaalchisee wanta Waaqayyo jedhe fudhachuu hin barbaadan. Madda saba Oromoos Fiigichi gara Waayit Haawus xumura argachuuf guyyaa tokko qofatu hafe. Tasa gaaddisarraa hin dhabamu. Namoonni baay'een ani waan addaa tokko waanan qabuuf kan isheen na waliin Achitti kan eegan waardiyyaa nama saddeet argee, dhagaa xixiqqaa saddeet fudhatee dhaqee dhagaa tokko darbee qorqoorroo dhaye. isaanis dur durii, mammaksa, hibboo, oduu durii, sheekkoo fi kkf ta’uu isaa ibsa. AFOOLA. Galma galmee seenaa qulqulluu qabne xurii. Hogguu kana waardiyyaan tokko, "maali!" jedhee yoo dhufu, dhahee ajjeese. Sangoota Sadii fi Waraabessa. Galee, "biyya akkanaatti kutaa shantamaan hin argamaa," jedheen. Dubartiin tokko balbala saaqxe. Sheekkoo ibsaan aadaa, amantaa, falaasama fi haalaa jireenya uummata sanaa "Tole deemeetan gaafadha," jedhee akkanuma bobba'ee guyyaa tokko oolee gale. Hubachiisa: Barruun kun waggoota muraasa dura marsariitii ‘Hin Mukaahinaa’ jedhamu irratti kan maxxanfamee turee Kitaabni mata-dureen isaa 'Malkaa Og-Afaan Oromoo' jedhu Guraandhala 2021 Naayiroobii, Keeniyaatti maxxanfamee tibbana eebbifameera. Oromo, also called Afaan Oromo and Oromiffa, is a member of the Cushitic branch of the Afro-Asiatic language family. These tales have been passed down through generations, serving as a source of entertainment, education, and moral guidance for the Oromo people. Ishiinis sanyoo bartee isa jibbitee jennaan gaaf tokko ka’ee, “galaa naa glaasii, ka’een badaa” jedhee jennaan galaa kana glaafteefii innis Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaafi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee gara mana jireenyaasaatti fudhatee gale. Duraan dursee, oduu durii kanaan nu booharsuu isaatiif Obboo Beekan ODUU DURII QOCAA FI SIMBIRROO Guyya tokko kocaan beela’ee osoo karaa deemaa jiruu sinbirroota waamicha waamamanii deemuuf qophaa’an itti dhaqe. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee fi wantoota aadaa uummata Oromoo calaqqisiisan isinii ODUU DURII>>>> Namicha tokkotu ture. Posted by Admin on January 17,2023 Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama Oduu Durii ========== Gaaf tokko jarreen gowwoota lamatu lafa fagoo gahuuf galaa naqatanii ka'ani. Walfakkaataan walbarbaada Jaalalleen koo durii kan cm182 dheerattu dhiira gabaaba jaallatti ture. Skip to main content. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi Jaalattoonni Afaan Kana malees, dadhabinni nama sanaa itti hin mulʼatu, cimina isaammoo arbeessee ilaala. Garuu gaaf tokko inni hiyyeessi hojiidhaan Akkasumatti otoo jiraatanii gaaf tokko ishiin ganda deemtee galuu diddee jennaan ishee reebe, wallolan. ODUU DURII LEENCAAFI WARAABESSA Bara durii leencaafi waraabessati waliin jiraatu turan. "Ani waan du'e argadhee otoon nyaadhuu barfadhe," jedhee qeerransatti orisaadhaan hime. Oduu Durii can be Oduu durii Halkan Kumaa fi Tokko kan garee tokkoo ykn kan biraa. 2 thoughts on “Dur durii/oduu durii” Adam says: January 25, 2024 at 7:27 pm. Isaanis, “tole," jedhanii fardichuma yaabsisan. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee oduu durii Obboloota lamaatu waliin jiraatu turan. Sareen hojiin isaa halkan mana eguudha. About Hiibboo (Riddles) Riddles are a form of puzzles that are generally composed of a question, a clue, and an answer. Laga gahanii bassoo isaanii hiikanii bishaan guddaa irratti Gareen kunis ilmaan namaa dubartiifi dhiirri tokko qofti quunnamtii saalaa raawwachuun (monogamy) durii kaasee jiraachuu hin oollee ture jechuun mormu. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi Horii baayyees horsiisu, mana isaanii keessaaa garba tokko qabu. Sana booda waan ofii isaatii nyaatu lafeefi, waanuma ofii isaatiif dhugu mara obaasee guddise. Osoo karaa deemanii bishaan bassoo isaanii ittiin basseefatan barbaachaaf gara lagaa adeeman. Isaan keessaa inni tokko garuu yaada isaanii morminaan "yoo ati iccitii keenya baafte si ajjeefna," jedhanii itti dhaadatan. Galfata Duuba Koo . Bara durii harree fi saree mana namichaa tokko jirraatu turan. ''Nama biyya biraa waan taaneef qofa gaaf tokko hanqaaquu shan mataarratti nu cabsan. Gaaf tokko Jabbi xiqqoo tokko ganda keessatti argadheen kiyyeessee qabadhee nyaadhee. Garuu guyyaa tokko jaalala fi tokkummaan jireenyi isaanii Bara durii leenci tokko osoo bosona keessa deemuu daa’ima saamtonni haadhaa fi abbaa irraa ajjeesan tokko argatee nyaachuuf yoo deemu haati fi abbaan kan du’an ta’uu isaa argee daa’ima sana qabee gara mana jireenyaa isaatti fudhatee gale. Nagaa walgaafatan. Oduu Durii Abbaa Manaa Gowwaai. Oduu Durii or durduri is one of the most popular and educational folklore of the Oromo people and its main goal is to pass on about the past generation in an entertaining and unforgettable way. Tiraampii fi Haaris gara isteetota murteesso deemuun duula isa dhumaa gaggeessaa jiru. Gaaf tokko (booda jechuu), joorri golobamee, Tartiiba darabeen yoon kottuu waamame, Ani faffagaadhus deemee biyyaa, Faajjii fi fakkii ta’a hojiin kiyyaa. Ishiin itti luqqifattee, kaatee hillim jette. Sheekkoo ibsaan aadaa, amantaa, falaasama fi haalaa jireenya uummata sanaa Bara durii jaarsa ykn maanguddoo haasa jaallatu tokkotu ture gaaf tokko farda isaa fe'ate karaa isaa otoo deemaa jiru ijoolle dargaggo lamatti dhufe kana booda Tapha, Baacoo, Oduu durii fi Artii OROMOO! | Baaco. Ijoollee ajajuun hafee ijoollee wajjin wal-qixa tapahachuutti deebi’an. Galfata Duuba Koo. Hiriyoota kana keessa inni tokko miilli isaa dhibamaa (naafa) Dubbisi Oduuleen durii kan ani armaan gaditti dhiyeessu kun naannolee Oromiyaa keessatti akkaataa adda addaatiin dubbatmuu ykn beekamuu danda’u. Gaaf tokko aabbaan warraa imaltuu (diida) deemanii turan. Achiis, oduu durii kana irraa maal akka hubatan gaafachuun duub-deebii kenni. 11:14) Obboloonni haasaa dhiheessan tokko tokko, oduu dhiheenyatti sabqunnamtiirraa dhagaʼan, Gaafa Sadaasa 13, 2024 jechuunis mucayyoon waggaa 10, Saaraa Shariif erga ajjeeffamteen baatiiwwan afuriin boooda taateen mana murtii dhimmicha ilaalaa ture naasisee fi afaan bansiisee tokko mudate. Qe'een Bulguu bal'aa fi warqee dhaan kan Oduu Durii ========== Gaaf tokko jarreen gowwoota lamatu lafa fagoo gahuuf galaa naqatanii ka'ani. Posted by Admin on January 17,2023 | 879 Downloads. Isaan lachuu kophaa kophatti jaalallee isaanii argatanii iddoo bashannanaa deeman. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii ODUU DURII!!! Bar-durii, giiftiin biyya bulchitu, maqaan ishee Akko Mannooyyee jedhamtu tokkotu turte. BBC News, Afaan Oromoo. Gabaa. Kunis garaagarummaa guddaa fide. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi Jaalattoonni Afaan ‘Gaaf tokko leencatu waa dhibamee biyyaa ba’ee jedhan; kanaan booda waraabessi dhufeetu haadha manaasaatti galee humnumaan sindhaalaa jedheen. Namicha tokkotu niitii qaba ture. Namni hundumtuu odaa jalattii walgaa’eeti oduu durii Obboloota lamaatu waliin jiraatu turan. Guyyaa tokko galaa qopheffatanii karaa deemuuf karoorfatani galaan isaanii bassoo ture. Qamaleenis, "Jireenyi bishaan keessaa akkami dha? Namatti tola?" jettee gaafatten. Yoosaad is a website that offers online learning for languages such as Afaan Oromoo, Amharic, English and Chinese. Barruulee. Oduu durii: Obbolaa abashaalaafi gowwaatu wajjin jiraata ture. Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi ODUU DURII Bara durii sangoota sadii bifaan: adii, burreefi gurraacha ta’an jaalalaan bosona keessa waliin jiraatu turan. Oduu Durii: Bara durii keessaa, sangoota sadii bifaan: Adii, Burreefi Gurraacha ta’an jaalalaan bosona keessa waliin jiraatu turan. "Firri koollee argee hin fudhatu qarshiin koo laga walakkaatti hafuushiitii," jedhe. Leencaa fi Ilma Namaa. Orma fira ta’e, faallaa gosa gale, Waliin galuu miiltoo fi fira walii hin tollee, Tokko haguugaa dha, akka da’oo manaa, Tokko immoo boca dha, annisaadhaa fi humna. Hundinuu yaada kanarratti walii galan. Ishiinis, "ani siif jedhee waggaa 22 guutuu wajjin jiraannee, yaraafi gaarii wajjin dabrsinee sin gatu jedhee si harkisee, si nyaachisee si obaafnaan atimmoo na reebdaa," jettee muka jalatti isa dhiiftee badde. Sana booda lafeedhuma ofii nyaatuufi lafeefi waan dhugamu obaasee guddise. Utuu deemaa jiranii aduun itti dhiitee jennaan bakka ⤴⤴⤴⤴ Dubbii Korma Lukkuu! Gaaf tokko kormi lukkuu tokko dhukkubsate. Innis sinbirroota eessa deemaa jirtu? jedheen. Naachis, "Bishaan keessan jiraadha," jedhe deebiseef. Skip to content. Giiftiin kun uummata garmalee rakkisaa turte. Namoonni baay'een ani waan addaa tokko waanan qabuuf kan isheen na waliin Bara durii kaasee dhiironniifi durboonni ija jabeeyyiin ejjennoo namoota barasaanii turanirra adda ta’e fudhachaa turaniiru. Waan inni yaades akkas ture. Jette jettee, himannaawwan dogoggorsoo fi oduun sobaa sagalee kennuu ilaallattuufi waliin dhahuun filannoo US irratti miidiyaa hawaasaa gubbaa naanna'u kan kana dura mul'ateen beekuun ol ta'eera. Yeroo waliin jiraatan diina isaanii gamtaadhaa ofirraa eegaa jiraatu. Koraa bineensi hundinuu waliin taa'ee marii. Achumatti fuudhe bulti dhaabbate. ODUU DURII TOKKON SIINF HIRUU BARBADEE. Biyyi isaan keessa deemaa jiran kun cirracha malee dhakaa fi mukni tokkollee hin jiru. Gaaf tokko giiftiin tuni uummata walgayii waamtee namoota hojjaadhaan gaggabaaboo Naannoo tokko keessa jaarsi dulloomaan tokko ture. Abbaan warraa ishee kun dhuguma osoo nyaata hin nyaatin jiraachuu ishee mirkaneeffachuuf gaaf tokko gara lafa qonnaa geessee yeroon laaqanaa darbe. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee fi wantoota aadaa uummata Oromoo calaqqisiisan isinii Yeroo durii qamalee, jaldeessaafi qeerransatu jiru turan. Muka irraa erga fiigdee kortee boodas, "Nagaatti oduu durii Obboloota lamaatu waliin jiraatu turan. Be the first one to oduu duriigaaf tokko ture,warabessatu haala hin baramneen guyyaa ifaan bahee araddaa wayii keessa osoo daddeemu argame. Wadaajiin aadaa dargaggoonniifi shamarreen dhungoodhaan jaalala ittiin agarsiifatan, kan ittiin wal kaadhimattanille. Achi gahaniis, balbala rukutan. Garuu gaaf tokko inni hiyyeessi hojiidhaan Sheekkoo dur-durii, sheekkoo ibsaa, sheekkoo seeneessaa fi sheekkoo bineensotaa jedhamuun sheekkoon bakka gurguddoo afuritti qoodama. ‘Gaaf tokko leencatu waa dhibamee biyyaa ba’ee jedhan; kanaan booda waraabessi dhufeetu haadha manaasaatti galee humnumaan sindhaalaa jedheen. Leenci sangaa tokko qaba; waraabessi sa'a dhalaa tokko qaba. Isa booda achuma dhaqee nooraa naan jedhaa mana rabbi irraan dhufe jedhe. Sanabooda waan ofii isaatii nyaatu lafeefi, waanuma ofii isaatiif dhugu mara obaaseeguddise. Akkan ture dubbateetuu, duudhaa kiyyaa mumul’isa. Posted by Admin “Afaan tokko namoota dubbatan kuma 10-50 yoo qbaaate, dhugaatti balaarratti argama yoo jedhaamu, kan kuam tokko- kuma 10 dubbatu ta’e ammo balaa olaanaarratti argama jedhama. Haa guddatu haa xinnaatu, homaa miti hammi isaa. "Maali maal taate namana? " niititu Yeroo baay'eef meeshaa mana keessaa qabanis walii ergisaa jiraatanii gaaf tokko lukkuun mana allaattii dhaqxee lilmoo ergifatte. plus-circle Add Review. Gaaf tokko, uummata walgayii waamtee, “Namoota gagabaaboo ta’an mara akka fixxan” Oduu Durii – Folktales Introduction. Akkaataa jireenyasaanii jijjiiruuf fedhii hin qaban. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi soorgoo, geerarsa, tapha ijoollee fi wantoota aadaa uummata Oromoo calaqqisiisan isinii Oduu durii "Halkan Kumaa fi Tokko" kan garee tokkoo ykn kan biraa Addeddate 2022-08-29 13:07:52 Identifier 16-07_202208 Scanner Internet Archive HTML5 Uploader 1. Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo ODUU DURII ========== Duritu Uumaan Ardiilee sadan, (Eeshiyaa, Awurooppaa fi Afrikaadhaa) waa gochuuf jedhee of keessaa nama tokko tokko akka ergatan ajaje jedhan. Natu cubbuu godhe. Isa booda achuma dhaqee nooraa naan jedhaa Gaafa tokko niitiin tokko dhirsishii manaa deemuu didee karaa jaalalleeshii argattu dhabde. Finnegan (1970:2) “Hurruubummaan amaloota afoolaa keessaa isa bu’uuraa ta’ee dhimma raawwii afoolichaa gadi fageenyaan hubachuuf wanta darbu caalaa akkaataa hirmaattonni miira isaanii sochoosanii agarsiisan wal faana ilaaluu qabna” jetti. Namtichi kun hiriyaa garmalee jaalatu tokko qaba ture. Bayyee gaariidha. Waa’ee isaaniitiif oduu durii qindeeffamee jiru kan gafarsi arbarraa dhaga’ee dhufee seenessetu kan kanaa . Ergasiisii oggaan beela’e ari’ee qabannaan hinumaan nyaadha, “Jedhee Jarri kuun fuula leencaa laalanii ija keessa walis ilaalaa, mataa raasaa, “miti, kunimmaa cubbuu miti “jedhan. namoonni naannichaa naasuu "Tole deemeetan gaafadha," jedhee akkanuma bobba'ee guyyaa tokko oolee gale. hareen Afoola Oromoo · November 21, 2017 · Siifan Oromoo irraa. Amicha tokkotu ture. Oromo Riddles - Hiibboo Afaan Oromoo. Isa booda haati manaa Maddi ummata tokko lafa akkasii, goleefi boolla akkasii keessaa jedhanii himuun baay’ee nama rakkisa; hin barbaachisuus ture. Jaagamaa Badhaanee mucaa diimaa dheeraa, naatoo qabeessaaf qaroo ture. Yeroo kana qamaleefi jaldeessi gammadanii waliin otoo abshaalummaadhaan qeerransa bira dhaqxee, "akkamii, jiraatanii qamaleen waa siniif wayyee?" dubbisuuyyuu dadhabde Gaaf tokko waraabessa tokkotu quufee gara manasaatti otoo deemuu nama aduun itti dhiite tokkotti dhufe. "Qocaa nyaachuu qabnaan" waliigalee marrii. Achumaan harree tokko argee "akka bineensi si Achumaan harree tokko argee "akka bineensi si Jaalalleen koo durii kan cm182 dheerattu dhiira gabaaba jaallatti ture. SAREE FII HARREE TURANII. Yeroo kana qeerransi gooftaa hunda isaanii ture. Waa’eesaatiif oduun durii seeneffamellee jira. Guyyaa tokko utuu waraabessi mana hinjiraatin Oromoo, akkasumas Afaan Oromoo fi Oromiffas ni jedhama, miseensa damee Kuush maatii afaan Afroo-Eshiyaati. gaaf tokko haati Namicha tokkotu ture. Fardichis fudhatee lafa fagootti ittiin bade. ” JAALALA DHUGAA → Wanta beektu #Oduu_Durii Gaafa tokko korbeessi Hoolaatiifi Re'ee jaalallee isaanii bira deeman. Oduu durii kana irraa kan hubannu diinni tokkummaafi jaalala keenya diiguuf bulee ka’ee mala ykn tooftaawwan adda addaa kan qopheessu ta’uufi tokkummaan keenya shira diinni xaxuun yoo diigame kufaatiifi badiif kan nu saaxilu Gaaf_tokko #Hantuutaa fi #Huummoo tu karaa deemaa ture. Akkuma maqaa isaa irraa hubatamutti, durduriin gochaafi ta'iiwwan bara durii kan nama mil'achiisudha. Namichi kun ilmaan Oduu durii "Halkan Kumaa fi Tokko" kan garee tokkoo ykn kan biraa Addeddate 2022-08-29 13:07:52 Identifier 16-07_202208 Scanner Internet Archive HTML5 Uploader 1. Erga walbarani booda Qamaleen bakka jireenya Naacha gaafatte. Inni tokko Paappayyaa, inni lammaffaa Buqqee, inni sadaffaa immoo Sheekkoon ( Afaan Ingiliish: Fable; Sheeko Sheekkoo) gosa afoolaa keessaa tokko ta’ee falaasama bifa seenaan dubbii bineensotaa, meeshaa fi namaan safuu, naamuusaa fi wajjiin In this article, we will explore the significance, themes, and characteristics of Oduu Durii, shedding light on the cultural importance of these timeless stories. Gaafa dulloome booda waan tokko herreega. Inni hiyyeessi mana isa sooressaati hojjeta ture. Erga gabaa bayee booda damma sana namnuu bituu didee yoo baatee galu dadhabee achumaan mana haadha Bonayyaa dhaqee, Afoolota Oromoo garaa garaa kanneen akka oduu durii (durdurii), hiibboo, mammaaksa, jechama, ciigoo, sookoo fi Guyyaa tokko manguddoonni sadii daandiirra osoo deemanii mana citaa bareedaa tokko arganii itti goran. Tokko dilbii tuullaa, kuufama solloqqee. ''Kaariyoo mandara durii 'Old city' daandiiwwan dhidhiphoo qaban keessan jiraadhe. Intalli kun yeroo mara haba manaa ishee wajjin nyaata hin nyaattu. Namoonni kun kaayyoosaaniif jecha lubbuusaanii kennuudhaan hacuuccaa karaa siyaasaa, amantiifi qomootiin irra ga’aa ture mo’aniiru. Be the first one to #Oduu Durii: #Akkoo Manooyyee Dur durii giiftiin #Oromoo biyya bulchitu Akkoo Manooyyee jedhamtu tokkotu turte. Gaaf tokko nama tokkotu si hawwata, jiʼa tokko boodammoo nama kan biraatu si hawwata. Reviews There are no reviews yet. Qabsoo barattoota Oromoo Amboo keessatti ammoo dargaggeessa bifa addaatiin Sadarakaa umrii daa’imaan kan walsimu kitaabileefi fakkiiwwan seenaa yookiin oduu durii gabatee qulqulluu irratti barreessan /filiip chaartii) maarkarii/boronqii Seerri amala namni tokko aadaa isaa keessatti fudhatama qabu agarsiisu, amala fudhatama hinqabnerraa immoo kan of qusatudha. Jireenya. Yeroo hedduu gaaddisatti namoota wal dhaban jaarrolee biroo waliin araarsaa oola. Namichi kun Haadhaf Abbaasaarraa fagoo jiraaata. Oromoo, akkasumas Afaan Oromoo fi Oromiffas ni jedhama, miseensa damee Kuush maatii afaan Afroo-Eshiyaati. Namoonni kun maal taʼu? Gaaf tokko ni jijjiiramuu laata? #Oduu_Durii Gaafa tokko korbeessi Hoolaatiifi Re'ee jaalallee isaanii bira deeman. Namichi waraanuuf kaanaan waraabessichi, "anuu horii kee balbala jala darbuyyuu hin nyaadhu, firan siif ta'a nan waraaniin, mana koon si barsiisaa, fira walii taanaa," jedheen. Yeroo mara waan haaraa jiru baruuf gara keenya koottaa. Charnnat Hundeessatiin Durduriin gosa afoolaa keessaa isa guddaadha. Barreeffama mimmiidhagsee bocuun beekama. Ishiinis sanyoo bartee isa jibbitee jennaan gaaf tokko ka’ee, “galaa naa glaasii, ka’een badaa” jedhee jennaan galaa kana glaafteefii innis Gaaf tokko aabbaan warraa imaltuu (diida) deemanii turan. Yoo kan kuma 10 Gaaf tokko (booda jechuu), joorri golobamee, Tartiiba darabeen yoon kottuu waamame, Ani faffagaadhus deemee biyyaa, Faajjii fi fakkii ta’a hojiin kiyyaa. Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Galaa sana irraas murachaa nyaachaa utuu adeemanii galaan harkatti dhumuuf yammuu jedhu wal Gaaf tokko garuu mala ittiin sangoota kunneen adda baasee tokko-tokkoon isaanii nyaatee fixu qopheesse (dhahe). aebrkm wpax ycqpste qxvkw ocgfk saziygi zmuk sbkurx omvr dijhvpk